Tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle – Mehiläiset muuttivat jälleen Antiloopin katoille
Tänä kesänä Antiloopin vastuullisuustyö saa jälleen konkreettisesti siivet alleen. Neljän toimistokiinteistön katoille muuttaneet mehiläispesät tukevat urbaania biodiversiteettiä ja tuottavat arvokasta tutkimustietoa luonnon monimuotoisuudesta kaupunkiympäristössä.
Kestävän kaupunkiympäristön kehityksen tukeminen on olennaista Antiloopille, joka on yksi suurimmista toimistoneliöiden omistajista pääkaupunkiseudulla. Antilooppi osallistuu kesän 2026 ajan yhteistyössä HumbleBee Housing Projectin kanssa hankkeeseen, jonka tärkeänä tavoitteena on kaupunkiluonnon monimuotoisuuden nykytilan kartoittaminen ja sen kehittäminen.
Antiloopin mehiläispesät ovat muuttaneet neljän kohteen katoille. Pesät sijaitsevat Hakaniemessä Siltasaari 10:ssä, Ruohiksen korttelikeskuksessa Porkkalankatu 20:ssä, Elimäenkatu 5:ssä Vallilassa sekä Kalasatamassa VERKIssä Sörnäistenkatu 1:ssä. Elimäenkatu 5 on mukana uutena kohteena. Jokaisessa kohteessa toimii kesän edetessä noin 50 000 uutteraa tarhamehiläistä, jotka pölyttävät lähiympäristön kasveja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja tutkimiseksi. HumbleBee vastaa pesien ylläpidosta.
Mehiläisten kaupunkitarhaukseen erikoistunut HumbleBee Housing Project lisää tietoisuutta pölyttäjien merkityksestä ja kehittää tätä kautta kestävämpiä elinympäristöjä niin mehiläisille kuin ihmisille. Hankkeessa kerätään pesistä näytteitä lähialueiden biodiversiteetin tilan tutkimiseen yhteistyössä ranskalaisen mehiläislaboratorio Apilabin kanssa.
Viime kesän tulokset osoittivat, että kaupunkiluonto Antiloopin kohteiden ympärillä on monimuotoista. Neljän kohteen tulokset sijoittuivat Global Biodiversity Index -mittarilla 49 ja 61 prosentin välille: kolme kohdetta ylsi kaupunkiympäristölle tyypilliselle tasolle, ja paras tulos sai hyvän biodiversiteetin arvosanan. Mehiläiset tunnistivat näytteiden perusteella Antiloopin kohteiden lähialueilta kymmeniä kasviheimoja, kuten kirsikka- ja luumupuita, vaahteroita, pajuja, tammia ja apiloita.
”Toimimme Helsingin kantakaupungin alueella ja yhä kestävämmän kaupunkiympäristön mahdollistaminen on tärkeä osa vastuullisuustyötämme. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja sen edistäminen kuuluu tähän olennaisena osana, ja haluamme osallistua luonnon biodiversiteetin edistämiseen kaupunkialueen rakennetussa ympäristössä. Katoillamme tänäkin kesänä sijaitsevat mehiläistarhat tarjoavat uudenlaisen, konkreettisen keinon toimia lähiluontomme hyväksi, ja odotamme innolla projektin etenemistä kesän mittaan”, vastuullisuusjohtaja Hannamari Koivula toteaa.
Kattomehiläiset kaupunkiluonnon asialla
Kiinteistöjen katoilla pörräävät mehiläiset asuttavat aluksi yhtä pesää. Juhannukseen mennessä ne jaetaan kahteen eri pesään, jolloin pesäkoko pysyy maltillisena ja riski parveiluun minimoituu. Siivekkäät pölyttävät kasveja ja kukkia keskimäärin kahden kilometrin säteellä pesästään, keräten samalla arvokasta tietoa kaupunkiluonnon tilasta. Pienten tutkimusapulaisten keräämästä medestä otetaan pitkin kesää eDNA-näytteitä, joita analysoimalla tutkijat kartoittavat muun muassa alueen kasvilajistoa ja sen monimuotoisuutta mehiläisen näkökulmasta.
Hanke sisältää myös herkullisen lisäelementin: kesän aikana mehiläiset tuottavat kaupunkihunajaa. Viime vuonna hunajaa odotettiin noin 100 purkkia per kohde, mutta sitä saatiin yhteensä peräti 700 purkkia, jotka nautittiin talven aikana Antiloopin kohteilla.
”Mehiläistarhat ovat yksi konkreettinen keino luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. On hienoa, että voimme tarjota kattomme tämänkaltaiseen tutkimuskäyttöön. Sivutuotteena saamme vastuullisesti tuotettua omien kattojen hunajaa”, Koivula iloitsee.
*Jutun kuvat ©sssimone