Mehiläiset muuttavat Antiloopin katoille – tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle
Tänä kesänä kiinteistönomistaja Antiloopin vastuullisuustyö saa konkreettisesti siivet alleen. Neljän toimistokiinteistön katolle tulevat mehiläispesät tukevat urbaania biodiversiteettiä ja tuottavat arvokasta tutkimustietoa luonnon monimuotoisuudesta kaupunkiympäristössä.
Kestävän kaupunkiympäristön kehityksen tukeminen on olennaista Antiloopille, joka on yksi suurimmista toimistoneliöiden omistajista pääkaupunkiseudulla. Antilooppi osallistuu kesän 2025 ajan yhteistyössä HumbleBee Housing Project kanssa hankkeeseen, jonka tärkeänä tavoitteena on kaupunkiluonnon monimuotoisuuden nykytilan kartoittaminen ja sen kehittäminen.
Antiloopin mehiläispesät tulevat kesän 2025 aikana asuttamaan yhteensä yli 200 000 mehiläistä. Pesät sijaitsevat Porkkalankatu 22 Ruoholahdessa, Hämeentie 19 ja Siltasaarenkatu 10 Hakaniemessä sekä Stella Business Parkissa Leppävaarassa. Jokaisessa niistä toimii kesän edetessä noin 50 000 uutteraa tarhamehiläistä, jotka pölyttävät lähiympäristön kasveja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja tutkimiseksi. HumbleBee vastaa pesien ylläpidosta.
Mehiläisten kaupunkitarhaukseen erikoistunut HumbleBee Housing Project lisää tietoisuutta pölyttäjien merkityksestä ja kehittää tätä kautta kestävämpiä elinympäristöjä niin mehiläisille kuin ihmisille. Hankkeessa kerätään pesistä näytteitä lähialueiden biodiversiteetin tilan tutkimiseen yhteistyössä ranskalaisen mehiläislaboratorio Apilabin kanssa.
”Toimimme Helsingin kantakaupungin alueella ja yhä kestävämmän kaupunkiympäristön mahdollistaminen on tärkeä osa vastuullisuustyötämme. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja sen edistäminen kuluu tähän olennaisena osana ja haluamme osallistua luonnon biodiversiteetin edistämiseen kaupunkialueen rakennetussa ympäristössä. Katoillamme tänä kesänä sijaitsevat mehiläistarhat tarjoavat uudenlaisen, konkreettisen keinon toimia lähiluontomme hyväksi, ja odotamme innolla projektin etenemistä kesän mittaan”, vastuullisuusjohtaja Hannamari Koivula toteaa.
Kattomehiläiset kaupunkiluonnon asialla
Kiinteistöjen katoilla pörräävät mehiläiset asuttavat aluksi yhtä pesää. Juhannukseen mennessä ne jaetaan kahteen eri pesään, jolloin pesäkoko pysyy maltillisena ja riski parveiluun minimoituu. Siivekkäät pölyttävät kasveja ja kukkia keskimäärin kahden kilometrin säteellä pesästään, keräten samalla arvokasta tietoa kaupunkiluonnon tilasta. Pienten tutkimusapulaisten keräämästä medestä otetaan pitkin kesää eDNA-näytteitä, joita analysoimalla tutkijat kartoittavat muun muassa alueen kasvilajistoa ja sen monimuotoisuutta mehiläisen näkökulmasta.
Hanke sisältää herkullisen lisäelementin: kesän aikana mehiläiset tuottavat kaupunkihunajaa.
”Mehiläistarhat ovat yksi konkreettinen keino luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. On hienoa, että voimme tarjota kattomme tämänkaltaiseen tutkimuskäyttöön. Sivutuotteena saamme vastuullisesti tuotettua omien kattojen hunajaa, jota on odotettavissa jopa 100 purkkia jokaista tarhaa kohden”, Koivula iloitsee.
